TERRAHORSES
 
Copyright © TerraHorses 2010

21.5.2010

Muutaman päivän kuluttua Heran ja Tindurin syntymästä ne pääsivät yhdessä emiensä kanssa samaan tarhaan, mukaan tuli myös piakkoin varsova Njála. Menoa ja vilskettä riitti kun tammat esittelivät ylpeänä varsojaan. Kunhan viimeinenkin varsoistamme on syntynyt, lähtevät emät varsoineen Sunna seuranaan kesälaitumelle.   (Kuvat: Emma Koskinen)
MAAILMALLA TUTKITTUA

 

Hevonen ihmisen tulkitsijana
(18.5.2010)
Hevosten kyky tulkita ihmisten antamia kehon ja katseen suuntaan liittyviä merkkejä osoittautui englantilaisessa tutkimuksessa hyväksi.
Lue lisää - sulje
Sussexin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin hevosten kykyä arvioida ihmisen tarkkaavaisuutta heidän ilmeiden ja kehon suunnan avulla, sekä hakeutua tämän jälkeen tarkkaavaisen henkilön luokse ruokaa saadakseen. Tutkimuksessa oli mukana 36 tammaa ja ruunaa, joiden ikä vaihteli kymmenestä kuukaudesta 38 vuoteen. Kaksi henkilöä seisoi tutkimuksessa tarhassa noin neljän metrin etäisyydellä toisistaan ja hevosia testattiin käyttäen neljää erilaista kehonkielimerkkiä: a) tutkijan kehon suunta kohti hevosta tai poispäin siitä, b) tutkijan katse kohti hevosta tai sivuun käännettynä, c) tutkijan silmät auki tai kiinni, ja d) ristiriitaiset merkit, jossa toinen tutkija seisoo selkä kohti hevosta, mutta pää kääntyneenä sitä kohti ja toinen päinvastoin.

Hevoset lähestyivät tarkkaavaista henkilöä huomattavasti useammin kuin tarkkaamatonta kaikissa muissa tapauksissa paitsi tilanteessa, jossa tutkijat antoivat ristiriitaisia merkkejä vartalon ja pään suunnan suhteen. Tutkimuksessa ei havaittu hevosten ikään liittyviä eroja. Tutkijat arvelivatkin, että hevosen sosiaalinen herkkyys ja kyky erottaa ihmisen antamia merkkejä perustuu pitkälti geneettisiin tekijöihin ja hevonen omaksuu ne hyvin aikaisessa kehitysvaiheessa. Kuitenkin tammat, jotka vastaavat vapaasti laiduntavissa laumoissa niiden yhtenäisyydestä ja ruuan löytämisestä, valitsivat ruunia todennäköisemmin tarkkaavaisen henkilön. Myös osa tarkkaamattoman henkilön luokse hakeutuneista hevosista siirtyi tutkijan ympäri hakeutuen hänen näkökenttäänsä, tai haki huomioita tökkäämällä tutkijaa kevyesti turvalla. Tutkimus vahvisti myös käsitystä, että hevonen kykenee erottamaan ystävällisen katseen, eikä koe suoraa katsekontaktia aina aggressiivisena eleenä.

Proops L. & McComb K. (2010): Attributing attention: the use of human-given cues by domestic horses (Equus caballus). Animal Cognition 13: 197-205
 
Iäkkään hevosen rokotusvaste
(6.5.2010)
Iäkkäiden hevosten rokotusvaste on nuorempien hevosten vastetta heikompi, osoittaa tammikuussa julkaistu tutkimus.
Lue lisää - sulje
Kanadalais-yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän tavoitteena oli arvioida saavuttavatko iäkkäät hevoset rokotuksella suojaavan vasta-ainetason. Tutkimuksessa rokotettiin 34 tervettä iäkästä (≥ 20 vuotta) hevosta vesikauhua ja influenssaa vastaan, sekä vertailuryhmänä 29 tervettä aikuista (4-12 vuotta) hevosta. Rokotusten aikaansaamaa immuunivastetta seurattiin verinäyttein heti rokotuksen jälkeen sekä 4, 8 ja 24 viikon kuluttua. Tutkimus toteutettiin Prinssi Edwardin saarella, jossa ei esiinny vesikauhua, eikä hevosia ollut aikaisemmin rokotettu sitä vastaan. Sen sijaan kaikki hevoset oli aikaisemmin rokotettu influenssaa vastaan. Täten tutkimuksessa tarkasteltiin sekä hevosten saavuttamaa primaarivastetta elimistön kohdatessa antigeenin ensimmäistä kertaa, että immunologiseen muistiin perustuvaa sekundaarivastetta.
Tutkimus osoitti, että iäkkäiden hevosten immuunivaste vesikauhurokotukselle vastasi nuorten hevosten saavuttamaa vastetta. Sen sijaan ne saavuttivat nuorempia hevosia merkittävästi heikomman vaste influenssarokotukselle.
Tutkijoiden mukaan tulokset ovat kliinisesti merkittäviä, ja iäkkäiden hevosten hyvä hoito vaatii lisätutkimuksia aiheesta.

Muirhead T.L. (2010): The Effect of Age on the Immune Response of Horses to Vaccination. Journal of Comparative Pathology 142: S85-S90.

 
Kesäihottumasta
(14.3.2010)
Tuoreessa The Veterinary Journal –lehdessä julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa todetaan, että setiritsiiniä sisältävän antihistamiinivalmisteen käytöstä ei ollut hyötyä kesäihottumaa sairastavien hevosten ihotulehduksen ja sen oireiden hoitoon.
Lue lisää - sulje
Tutkimukseen otettiin mukaan 157 erirotuista ja –ikäistä hevosta yhteensä 32:lta eri tilalta ympäri Ruotsia. Lähes 40 prosenttia hevosista jouduttiin kuitenkin sulkemaan pois tutkimuksesta muun muassa omistajien keskeytettyä hoidon tai hevosen tultua tiineeksi.

Tutkimus toteutettiin lumekontrolloituna satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena ja hoidon tehoa arvioitiin muun muassa ihon turvotuksen, karstan ja haavaumien esiintymisellä ja oireiden vakavuudella. Hevosten, joista suurimman yksittäisen roturyhmän muodostivat islanninhevoset, muun hoito, kuten loimitus, toteutettiin normaalilla tavalla.

Tutkimuksessa ei havaittu kolmen viikon hoitojakson päätteeksi kliinisiä eroja setiritsiiniä tai lumetta saaneiden hevosten ihotulehduksen oireissa. Hevosten loimituksella ja sen pitämisellä tallissa yön ajan havaittiin sen sijaan olevan merkittävä vaikutus hevosen oireiluun.

Olsén L. ym. (2010): Pharmacokinetics and effects of cetirizine in horses with insect bite hypersensitivity. The Veterinary Journal, doi:10.1016/j.tvjl.2009.12.030.
 

13.5.2010

Kesän toinen varsamme syntyi aamuyöstä Mallan varsoessa rautiaan orivarsan Bragi frá Austurkotista. Pikku oripoika saa nimekseen Tindur frá Terra.

12.5.2010

Hylling varsoi aamulla neljältä kauniin punahallakon tammavarsan. Varsan isä on Stáli frá Kjarri. Varsa saa nimekseen Hera frá Terra.

6.5.2010

Hylling ja Malla ovat molemmat osoittaneet jo selviä lähestyvän varsomisen merkkejä. Njálankin varsan odotamme syntyvän toukokuun puolella. Tänä kesänä yritämme astuttaa ainoastaan Njálan, jonka toivomme tulevan tiineeksi Hnokki frá Fellskotista. Malla saa vapaavuoden varsomisista ja Hylling jatkaa ratsukoulutusta varsan vieroituksen jälkeen.

  • POIMINTOJA >

  • Landsmót lähestyy

  • Onnea Liisa ja Bragi

  • Lisää hienoja tuloksia

  • Kevään jalostusnäyttelyiden antia

  • Sulje

(20.5.2010)
Yhteensä 20 hevosta on tähän mennessä ylittänyt Landsmótin jalostusnäyttelyyn osallistumiseen vaadittavat pisteet. Hevoset ovat ikäluokittain:

Oriit 7 vuotta tai yli: Mídas frá Kaldbak (8,29 + 8,35 = 8,3) ja Tristan frá Árgerði (8,21 + 8,46 = 8,36);
Oriit 6 vuotta: Kiljan frá Steinnesi (8,33 + 8,96 = 8,71), Penni frá Glæsibæ (8,46 + 8,13 = 8,26) ja Vafi frá Ysta-Mó (8,15 + 8,32 = 8,25);
Oriit 5 vuotta: Heimur frá Votmúla 1 (8,15 + 8,34 =8,27) ja Váli frá Eystra-Súlunesi I (8,44 + 8,19 = 8,29);
Oriit 4 vuotta: Dynur frá Dísarstöðum 2 (8,30 + 7,80 = 8,00);
Tammat 7 vuotta tai yli: Týja frá Árgerði (8,09 + 8,55 = 8,37) ja Von frá Árgerði (8,15 + 8,44 = 8,33);
Tammat 6 vuotta: Brimkló frá Efri-Fitjum (8,07 + 8,20 = 8,15), Krækja frá Efri-Rauðalæk (8,31 + 8,35 = 8,34) ja Verona frá Árbæ (8,42 + 8,08 = 8,22);
Tammat 5 vuotta: Birta frá Sauðadalsá (8,38 + 8,00 = 8,16), Líf frá Skáney (8,15 + 7,98 = 8,05) ja María frá Feti (8,18 + 8,40 = 8,31);
Tammat 4 vuotta: Lyfting frá Þykkvabæ I (7,61 + 8,17 = 7,95), Sýn frá Grafarkoti (8,11 + 8,13 = 8,12), Unun frá Vatnshömrum (8,09 + 7,82 = 7,93) ja Virðing frá Sperðli (8,09 + 7,77 = 7,90).

Lähde: www.landsmot.is
(14.5.2010)
Muutama tunti Mallan varsan syntymän jälkeen sen isä Bragi frá Austurkoti saavutti Kytäjällä pidetyssä jalostusnäyttelyssä mahtavan tuloksen. Se sai rakenteesta huikeat 8,53 ja nelikäyntisenä ratsastusominaisuuksista 7,9, sekä kokonaispisteiksi 8,15.
Bragin isä, Kjarni frá Þjóðólfshaga 1 (8,31 + 8,3 = 8,3) on Bragin Suomessa esittäneen Sigurður Sigurðarson kasvatti, ja Kjarnin isän Andvari frá Ey I:n (8,33 + 8,4 = 8,36) jälkeläisiin kuuluu muun muassa Stian Pedersenin kanssa mahtavan kisauran luonut Jarl frá Miðkrika (8,34 + 8,33 = 8,33). Bragi on emänsä Hrafntinna frá Reykjavíkin (i. Gustur frá Holtsmúla) kolmas kokonaisarvostelussa ensimmäiselle palkinnolle yltänyt jälkeläinen.
 
(12.5.2010)
Kiljan frá Steinnesi ylsi mahtaviin ratsastusominaisuuspisteisiin 10.5. pidetyssä näyttelyssä Islannissa. Se sai ratsastusominaisuuksista 8,96 ja rakenteesta 8,33, ja sen kokonaispisteet ovat 8,71. Kiljanin isä on Klettur frá Hvammi (i. Gustur frá Hóli) ja sen emä on Kolfinnur frá Kjarnholtumin tytär Kylja frá Steinnesi.
Odotamme mielenkiinnolla mahdollisia Kletturin orijälkeläisiä Suomeen. Olisi hauskaa kokeilla tammamme Njálan, joka on myös Kolfinnurin tytär, yhdistämistä Kletturin sukulinjoihin.
(11.5.2010)
Kansainväliset jalostusnäyttelyt ovat päässeet hyvään alkuun, ja tähän mennessä yhteensä 85 hevosta on näytetty kokonaisarvostelussa ensimmäiselle palkinnolle.
Korkeimman arvostelun on tähän mennessä saavuttanut Magnus Skúlasonin esittämä 11-vuotias Hraunar frá Efri-Rauðalæk, jonka pisteet rakenteesta olivat 8,49 ja ratsastusominaisuuksista 8,88, kokonaispisteiden ollessa 8,72. Hraunarin isä on Galsi frá Sauðárkróki (7,87 + 9,01 = 8,44), jonka jälkeläisiin kuuluu myös tammamme Hyllingin pian syntyvän varsan isä Stáli frá Kjarri (8,26 + 9,09 = 8,76). Hraunarin emällä Kvika frá Brúnilla (i. Orri frá Höskuldsstöðum) on Hraunarin lisäksi kuusi ensimmäisen palkinnon jälkeläistä, joihin kuuluu muun muassa kansainvälisillä kisaradoilla esiintynyt Ljósvaki frá Akureyri.
Toiseksi parhaan tuloksen on saavuttanut 7-vuotias Örn frá Efri-Gegnishólum, jonka isä on Aron frá Strandarhöfði (i. Óður frá Brún). Örnin pisteet rakenteesta olivat 8,04 ja ratsastusominaisuuksista 8,82, kokonaispisteiden ollessa 8,51. Örnin esitti Julie Christiansen.
Hienon tuloksen on saavuttanut myös Nils-Christian Larsenin esittämä Hvellur frá Herriðarhóli, jonka pisteet olivat 8,01 + 8,55 = 8,34. Hvellurin isä on Landsmótin A-flokkurin kaksinkertainen voittaja Geisli frá Sælukoti (i. Gustur frá Grund), joka on myös tammamme Hyllingin isä. Hvellurin emä on Hera frá Herríðarhóli (i. Orri frá þúfu), jonka jälkeläisiin kuuluu myös Hágangur frá Narfastöðum.